Monikulttuurisuus – haaste ja voimavara

”Kielitaito, koulutus, yhdenvertaisuus ja keskinäinen kunnioitus”, nuoret maahanmuuttajat listaavat  sopeutumisen ja monikulttuurisen yhteiskunnan edellytyksiä. Pääkaupunkiseutu on aina ollut kansainvälinen ja monikulttuurinen. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden läsnäolo nykyisessä mitassa on kuitenkin uusi ilmiö. Kansainvälisesti verrattuna Suomessa on edelleen hyvin vähän maahanmuuttajia, mutta määrän nopea kasvu on suuri yhteiskunnallinen haaste. Jo lähivuosina maahanmuuttajia tarvitaan helpottamaan uhkaavaa työvoimapulaa. Maahanmuutto on väistämätön ja välttämätön ilmiö. 

Tshekin tasavallasta Suomeen avioitunut Lenka Itkonen ja perheensä kanssa lapsena Vietnamista saapunut Tan Nguyen ovat nuoria ja korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia. Aktiivista monikulttuurista elämää elävät Lenka ja Tan korostavat koulutuksen ja suomen kielen oppimisen merkitystä kotoutumisessa.

Kymmenen vuotta sitten ummikkona muuttanut Lenka on suorittanut yliopistossa Suomi vieraana kielenä–aineenopettajan pätevyyden. Luku- ja kirjoitustaidottomille nuorille tarkoitetussa, palkitussa SYKE -projektissa sekä Espoon työväenopistossa opettava Lenka korostaa, että maahanmuuttajien olisi päästävä kielikurssille mahdollisimman nopeasti. ”Mikäli kurssille pääsyä joutuu odottamaan, maahanmuuttaja huomaa, että jotenkuten pärjää tulkin tai perheenjäsenen avulla. Todellisuudessa kielitaidoton on erittäin suuressa vaarassa syrjäytyä. Korostan, että kielitaidottomana on vaikea auttaa ja tukea omia lapsiaankin esimerkiksi kouluun ja harrastuksiin liittyvissä asioissa. Kielitaito on korvaamaton portti yhteiskuntaan!” 

Maahanmuuttajalapset kulttuurien välissä

Maahanmuuttajalasten on löydettävä paikkansa erilaisten ja mahdollisesti vaikeasti yhteen sovitettavien kulttuurien ja arvojen välillä. Vanhemmilla ei aina ole valmiuksia auttaa lapsiaan. Tan Nguyen toivoo opettajilta ja koulutovereilta enemmän tukea ja  ymmärrystä. Maahanmuuttajat haluavat oppia ja menestyä, mutta kieli- ja kulttuurivaikeudet luovat epävarmuutta.

Maahanmuuttajataustainen lapsi joutuu usein kohtaamaan ennakkoluuloja ja syrjintää. Hän voi joutua jatkuvasti perustelemaan Suomessa olonsa syitä ja oikeutusta. Erilaiseksi ja ulkopuoliseksi itsensä kokeva lapsi ahdistuu ja voi reagoida hyvinkin voimakkaasti.

Lenka kertoo, että SYKE on ollut edelläkävijä psykososiaalisen tuen antamisessa. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Maahanmuuttajalasten ja –nuorten tukeminen kannattaa - syrjäytymisestä ja kasautuvista ongelmista lankeaa moninkertainen lasku.

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia

Osaavasta työvoimasta on tulossa kova kilpailu, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Maahanmuuttajien osaaminen ja koulutus on hyödynnettävä paremmin. Vähemmistöjen kielitaito ja kulttuurituntemus ovat myös tärkeä voimavara.

Tanin viesti työnantajille on, että vaikka kielitaidon hankkiminen on oleellista, sitä ei saisi käyttää syrjinnän välineenä. Monissa tehtävissä pärjää puutteellisellakin suomen kielellä ja kieltä oppii parhaiten osallistumalla aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Tan vakuutta, että kielitaidon puutteet korvataan kovemmalla yritteliäisyydellä. Tan myös sanoo, että nuori sukupolvi on entistä aktiivisempi ja kunnianhimoisempi lunastamaan paikkansa yhteiskunnassa. ”Esteiden yli pitää kiivetä itse. Toivottavaa on, että niiden takana on ymmärtäväisiä vastaanottajia”. 

Yhteinen tulevaisuutemme

Maahanmuutto Suomeen tulee jatkumaan ja etninen monimuotoisuus kasvamaan. Euroopan lähiöiden palaessa Tan Nguyen opiskelijatovereineen on pohtinut, ovatko turvallisuus jayhteiskuntarauha Suomassakin uhattuina. Opiskelijat kiittävät Espoota: ”Kaupunki on ottanut ison askeleen kohti monikulttuurisuutta ja tukenut järjestötoimintaa. Toivomme, että kaupunki ja pienet yhdistykset voisivat tehdä yhteistyötä tiedon lisäämiseksi sekä ennakkoluulojen torjumiseksi.” Tan muistuttaa, että vähemmistölle pitää suoda oikeus säilyttää oma kulttuuri-identiteettinsä. Tietoisuus omista juurista antaa vahvan itsetunnon ja heijastuu myönteisesti koko yhteiskuntaan. Aidosti monikulttuurinen sekä tasa-arvoinen yhteiskunta on turvallinen ja tehokas.Ymmärrys ja hedelmällinen vuorovaikutus syntyvät avoimista kohtaamisista ja molemminpuolisesta kunnioituksesta.

Lenka ei Tshekin kansalaisena voi äänestää, mutta seuraa mielenkiinnolla presidentinvaalikampanjaa. Tanille äänestäminen on itsestäänselvyys:  ”Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus ja etuoikeus saada vaikuttaa. Äänestämättä jättäminen olisi ajattelematonta.” Molempien mielestä hyvä presidentti on rohkea ja ennakkoluuloton keskustelun aloittaja, joka nostaa esiin vaikeitakin aiheita. ”Ongelmista vaikeneminen jättää epäkohdat korjaamatta ja synnyttää toivottomuutta. Presidentti on tärkeä mielipidevaikuttaja”, Tan toteaa ja jatkaa: ”Olemme osa Suomen kansaa ja haluamme olla rakentamassa yhteistä tulevaisuutta. Toivon, että me maahanmuuttajat ja kantaväestö voimme soutaa samaan suuntaan tässä nopeasti ohimenevässä elämässä.”

TEKSTI JA KUVA: Mari Nevalainen
Kirjoittaja on Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunnan pj.