Tervetuliaispuhe pääkaupunkiseudun monikulttuuri- ja maahanmuuttoasioiden yhteiskokouksessa 2006

Hyvät naiset ja herrat, arvoisat kokousvieraat.

Espoon kaupungin ja Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunnan puolesta minulla on ilo lausua teidät sydämellisesti tervetulleiksi pääkaupunkiseudun monikulttuuri- ja maahanmuuttoasioiden neuvottelukuntien yhteiskokoukseen.

Olemme kokoontuneet tänne keskustelemaan monikulttuurisuus-, maahanmuutto-, kotoutumis- ja yhdenvertaisuusasioiden nykytilanteesta, haasteista ja mahdollisuuksista. Päivän teemana on ”Virikkeitä ohjelmatyölle” eli aiheita tarkastellaan ohjelmatyön, kuten työllisyys-, yhdenvertaisuus- ja kotouttamisohjelmien näkökulmasta.

Meillä on ollut onni saada alustuspuheenvuorojen pitäjiksi kaksi työministeriön huippuasiantuntijaa.  Johtaja Mervi Virtanen kertoo hallituksen maahanmuuttopoliittisesta toimeenpano-ohjelmasta. Neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola esittelee Etnisten suhteiden neuvottelukunnan eli ETNOn ja pääkaupunkiseudun neuvottelukuntien välille kaavailtua yhteistyötä.

Asiantuntijaluentojen jälkeen ohjelma jatkuu ryhmätyöskentelynä.  Jakaannumme tunnin työskentelyä varten neljään pienryhmään ennakkoilmoittautumisen mukaan.

Työryhmien kiinnostavat ja erittäin ajankohtaiset aiheet on päätetty yhdessä kaikkien neuvottelukuntien kesken.

Ryhmätyöskentelyn jälkeen kokoonnumme taas tänne valtuustosaliin työryhmien yhteenvetoja sekä päätössanoja varten.

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat aina olleet osa pääkaupunkiseutua. Tänne on muutettu asumaan niin muualta Suomesta kuin ulkomailtakin. Pääkaupunkiseudulle ja muualle Suomeen asettuneilla ulkomaalaisilla on vuosisatojen saatossa ollut erittäin tärkeä merkitys kulttuurin, liike-elämän ja kaupunkikuvan kehityksessä.  Useat tuhansia ihmisiä työllistävät, kansainvälisestikin tunnetut liikeyritykset ovat ulkomailta tulleiden henkilöiden perustamia. Suuri osa pääkaupunkiseudun arvorakennuksista on ulkomaalaisten arkkitehtien suunnittelemia ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tietotaidolla rakennettuja. Harvoin muistetaan, että esimerkiksi herrat Stockmann, Paulig, Fazer, Sinebrychoff ja Engel saapuivat maahamme aikoinaan vähävaraisina, mutta yritteliäinä ja innovatiivisina maahanmuuttajina.

Vaikka maahanmuuttajia onkin pääkaupunkiseudulla aina ollut,  ulkomaalaistaustaisten henkilöiden läsnäolo nykyisessä mitassa on kuitenkin uusi ilmiö. Maahanmuuttajia on viime vuosikymmeninä saapunut yhä kaukaisemmista maista ja suomalaisille vieraammista kulttuureista. Tulevaisuudessa maahanmuutto Suomeen tulee jatkumaan ja etninen monimuotoisuus kasvamaan. Kansainvälisesti verrattuna Suomessa on edelleen hyvin vähän maahanmuuttajia, mutta määrän nopea kasvu merkitsee suurta yhteiskunnallista muutosta ja haastetta.

Näitä haasteista ja niihin vastaamista olemme tänään kokoontuneet pohtimaan.

Työryhmiemme aiheissakin näkyvät ajankohtaiset ongelmat ja ristiriidat.  Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle osaavasta työvoimasta tulee kova kilpailu. On selvää, että maahanmuuttajia tarvitaan helpottamaan uhkaavaa työvoimapulaa ja esimerkiksi hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa painotetaan työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Toisaalta maassamme jo olevien maahanmuuttajien kouluttautumisessa ja työllistymisessä on suuria vaikeuksia. Samalla kun mietitään,  miten tehdä maastamme houkuttelevampi ulkomaisille opiskelijoille ja työntekijöille onkin entistä tehokkaamminpanostettava jo maassa olevien maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen. Maahanmuuttajien mukanaan tuoma osaaminen ja koulutus on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Maahanmuuttajien kielitaito ja kulttuurituntemus ovat myös tärkeä voimavara.

Toisin kuin välillä kuulee väitettävän, maahanmuuttajille annettu aika ja taloudellinen tuki ei ole pois valtaväestöltä - päinvastoin! Tukemalla maahanmuuttajien sopeutumista, koulutusta ja työllistymistä rakennamme viihtyisämpää, turvallisempaa ja tehokkaampaa yhteiskuntaa meille kaikille. Maahanmuutto on väistämätön ja välttämätön ilmiö, jonka tarjoamat mahdollisuudet meidän on osattava hyödyntää ja jonka haasteisiin vastata.

Sivistynyt ihminen on suvaitsevainen erilaisia ihmisiä ja heidän elämäntapojaan,  uskontoaan sekä aatteitaan kohtaan.  Pääkaupunkiseudulla sivistys merkitsee myös tietoisuutta ja ylpeyttä kaupungin värikkäistä kasvoista ja monimuotoisuudesta. Kulttuurien kohtaaminen  koetaan myönteisenä asiana, todellisena voimavarana eikä uhkana.  Monikulttuurisuus ja moniarvoisuus ovat  pääkaupunkiseudulle suuri rikkaus ja mahdollisuus.

Uskon, että tämä iltapäivä tarjoaa meille kaikille uutta ja mielenkiintoista tietoa sekä hedelmällistä kokemusten ja ajatusten vaihtoa. Toivon, että  kokouksemme johtaa myös tulevaisuudessa yhä läheisempään yhteistyöhön yli kunta-, puolue- ja järjestörajojen. Yhdistämällä voimavaramme me voimme tehokkaasti rakentaa monikulttuurista, suvaitsevaista ja tasa-arvoista yhteiskuntaa.   Tutkimusten mukaan hyvinvoiva, yritteliäs ja luova yhteisö on monikulttuurinen ja moniarvoinen. Ihmisten erilaisuus on rikkaus, jonka ansiosta syntyy aivan uudenlaisia ajatuksia ja ratkaisumalleja. Me pääkaupunkiseudun neuvottelukuntien jäsenet voimme näyttää esimerkkiä onnistuneesta monikulttuurisesta yhteistyöstä. Uskon, että kunnalliset, poliittiset sekä etniset rajat ylittävä yhteistyö on ehdottomasti paras, jopa ainoa, keino onnistua tavoitteissamme. 

Oppikaamme ja viihtykäämme yhdessä. Vielä kerran sydämellisesti tervetuloa ja antoisaa kokousta!